Kuva 20B: Radomin kiinnityspulttien sijaintigeometria.

kurpitsa20b.fig kurpitsa20bb.fig

Kuva 21: Hahmotelma jalan perustornista ja tilasta teleskoopin alla.

Peilin alareuna pitää saada nostettua yli lähimpien rakennusten ja puiden (n. 5 metriä).

Tämä nosto on niin paljon, että sillä voi tehdä operointitilaa yhden kerroksen verran ja silti saaden perustornille hyvä ulkoilmatuuletus (lämpötilan hallinnan vuoksi.)

Radomin sisällä tulisi olla noin kahden metrin vapaakorkeus lattiasta peilin alareunaan.

Radomin rakenteet ja siihen liittyvä lattia eivät saa olla kiinni perustornissa! (Sekä tärinöiden siirtymisen välttämiseksi, että jäähdytyksen ja ilmastoinnin aikaansaamiseksi. Perustornin toki voi lämpöeristää, mutta...)

Torni on ontto betoninen pystysylinteri, ulkoläpimittaa 2.0 - 3.0 metriä ja seinämävahvuus 0.20 - 0.30 metriä.

Mahdollisesti jotain Onsala:n 20 metrin teleskoopin perustornin tapaan.

Kulku perustornin sisään oviaukkojen kautta.

Kaapelireitti tornin sisällä Az-akselin läpi ja sitten kaapelitikkaille joilta kaapelihyllyille, jne.

kurpitsa21.fig

Kuva 22: Hahmotelma tehden radomin sisälattian tukikehikon HEB200 I-palkeista.

Itse lattia tehden profiilipellistä (liittopelti) ja valaen teräsbetonilaatan sen päälle.

VIRHE: Kuvassa on väärä ulkokehän läpimitta (18 m?)

kurpitsa22.fig

Kuva 22B: Joitakin hahmotelmia vakiotuotteena olevien 1.200 metrin levyisten esivalettujen (ontelo-)laattojen käytöstä lattiamateriaalina.

VIRHE: Kuvassa on väärä ulkokehän läpimitta (18 m?)

kurpitsa22b.fig

Fig 22C: Alternate tiling study for precast hollow concrete floor elements with width of 1.200:

The floor should handle:

• Point (200x200mm²) loads of 25kN-35kN.
  (A 2 person lift capable to reach 20 meters high)
• Moderate universal load "q" (e.g. 4kN-5kN) with some dynamic components in it (large number of people dancing ?)
• Capable to survive (unscathed?) dropping something (humanly) heavy from Az-fork, say a 200 kg gizmo down 9-10 meters. Likely landing area is very near the tower - within 2-3 meters.
• For catastrophes (which should never happen):
  • The 3 ton counter-weight falling from 8m above the floor
  • The dish (6 tons, but far wider structure -> absorbs force by deforming) falling from 12m above the floor
  • The turn mechanism + dish + counterweights falling from avg. 8m above the floor (20 tons ?)
  In the catastrophe cases the floor can be punctuated, but the mass shall not fall all the way thru (if structurally possible). (People below should have a change to survive.)
• One way is to have a sandwitch - reinforced concrete, on top of which a a crumble-zone of e.g. vertical thin-walled wide-diameter tubes (coke cans ?), on top of which a load spreading e.g. wood layer.
• Such crumble-zone can help reinforced concrete to survive serious punishment.
• Catastrophe models needs further analysis; worst case scenario involves in practice a Fujita-3 level trombi to make a direct hit. (Estimated 1 such trombi per 100 years in Finland.)

kurpitsa22c.fig

Fig 22D: Picture of the idea of doing the walls as a concrete "silo".

The internal floor acts also as horizontal stiffener.

BUG: serious mass expenditure

kurpitsa22d.fig

Fig 22E: A "what if" by doing the concrete structure as a big bowl, or saucer, raised on top of sturdy pillars.

The internal floor acts also as horizontal stiffener.

Problem: The pillars themselves might not handle the necessary lateral forces.

kurpitsa22e.fig

Fig 22F: See the thing from above just below the radome floor.

kurpitsa22f.fig

Fig 22G: More play with pillar locations.

Now adding the HE200B/HE400B I-beams for floor slab supports.

Some of those pillars might indeed be steel I-beams instead of reinforced concrete.

kurpitsa22g.fig

Fig 22H: Pillar design graph with approximation about where the most likely loading is located in the graph.

In reality there are more of the pillars => lesser load per pillar, the load line is towards left, and down . . .

The initial design thought was to use 1000x1000 mm² pillars, and K60 class concrete. Soon it got changed to 500x500 mm² pillars of K60 concrete, but the graph below is made for 400x400 mm² pillars of K30 class concrete, and has safety-factor exceeding 2-4 (or even more!) even with 400Y rebarb . . .

kurpitsa22h.fig

Fig 23: Joitakin hahmotelmia eri tasojen korkeuksista.

Kuvassa on noin 0.5 metrin tila alapohjalattian alla, sekä joitakin kymmeniä senttejä tilaa yläpohjalattian alla.EN : There is circa 0.5 meters space below the operator room, as well

Nuo tilat ovat radomin ilmastointia ja mahdollisesti kaapelireittejä varten.

kurpitsa23.fig

Fig 24: Hahmotelmia seinien rakentamisesta I-palkkeina, sekä mitä se tarkoittaisi ovien/ikkunoiden maksimikooille.

Huomaa: Rakenteen jakson pitää sopia radomin kiinnityskehän pituuteen.

Mahdollisesti säännöllinen vinokuvio voidaan keskeyttää jossain kohdassa isomman oven tekoon ?

kurpitsa24.fig

Fig 24b: Toinen hahmotelma seinien rakentamisesta I-palkkeina.

Huomaa: Rakenteen jakson pitää sopia radomin kiinnityskehän pituuteen.

kurpitsa24b.fig

Fig 25a: Kolmas hahmotelma seinien rakentamisesta I-palkkeina, nyt mittakaavaan tehtynä korkeuskuvana.

Huomaa: Rakenteen jakson pitää sopia radomin kiinnityskehän pituuteen.

Radomin kiinnityskehässä on 30 samanlaista sektoria, pitääkö sitä kantavan/tukevan palkkirakenteen olla 10 tai 15 pystypalkkia, eikä kuvassa oleva 12 pystypalkkia...   Koko rakenne tulisi olla koottavissa pultein, yläkehä on jäykkä.. rakenteen tulee pysyä pystyssä/kasassa radomin maksimikuormituksellakin (ks. fig20a: tuulivoimadataa).

kurpitsa25a.fig

Fig 25b: Pihatason laattamosaiikki edelliseen.

kurpitsa25b10.fig

Fig 25b2: Pihatason laattamosaiikki Fig25a:lle hieman pienemmällä keskireijällä. (2.4m vs. 3.6m)

kurpitsa25b20.fig

Fig 30a: Mahdollinen tapa tehdä yksikerroksinen siipi erilaisia huoneita ja muita tiloja.

Yksi tapa pilkkoa 20x20 metrinen tila kahdeksaan saman kokoiseen huoneeseen kukin noin 4.8 x 8.5 metriä, ynnä keskikäytävään.

Huomattava seikka on, että nykyinen Saunamme on pienempi, kuin tällainen jakoyksikkö.

Isompi 9x15 metrinen kokoustila voi olla haluttava.

kurpitsa30a.fig

Fig 30b: Toinen tapa pilkkoa 20x20 metrinen tila erilaisiin huoneisiin.

kurpitsa30b.fig

Fig 31a: Arviopiirros rakennuksen korkeussuhteista.

kurpitsa31a.fig

Fig 31b: Ontelolaattamosaiikkia radomin sisälattian kattamiseksi.

Ontelolaattoja ja tukipalkkeja käyttäen tehty laattojen järjestely. Tässä on tavoiteltu laattojen jänneväliksi enimmilöön 5.7-6.0 metriä.

Avoin osa kehää on varattu portaikolle ja saksinostimille. Se katetaan osittain avattavasti galvanoidulla ritilällä.

kurpitsa31b.fig

Fig 31c: Piirrustuspohja sisätilojen suunnittelua varten, vaalean sinisellä/valkoisella tehty pohjaruudukko tarjoaa 1.00 metrin mittakaavan.

Kielletyt alueet (runkopilarit eristeineen, portaikkovaraukset, nostimen varaus, antennin peruspilarin varaus, jne.) on merkitty punaisella.

Kylmät pilarit eristevaippoineen ovat 0.80x0.80m, neljä pilaria on hieman isompia: 0.80x1.20m.

Kulkureitti antennin peruspilarin sisään on vasemmalta "Foyer" puolelta, kaapeliläpivienti on oikealle.

kurpitsa31c.fig

Fig 31d: Kuva 31c täytettynä osittain tiloilla ja ovilla.

Portaikko/nostinkuilu on kuvan vasemmassa reunassa ollen kylmää tilaa.

Työpaja on isoin ovin nostinkuilulle. (Ehkä isommilla kuin mitä kuvaan on piirretty?)

Ohjaus/datakeruu olisi voitu sijoittaa keskelle oikealle, mutta silloin kulku kuvan ylä- ja alapuolilla olevien osien välillä joutuisi kulkemaan sen kautta.

Kulkemisen pääovi on laitettu vasemmalle ylös. Toinen ovi oikealle keskelle.

Rakennuksen todellista orientaatiota ei ole vielä lyöty lukkoon, todennäköisesti lastausovi on 90 astetta kontrollitilasta, mutta myötä vai vastapäivään ja missä on pohjoinen ? Samoin kontrollitila ollee ulkoseinällä, eikä keskellä rakennusta.

Alakerran ulko- ja väliseinät voidaan tehdä puurakenteisina, samoin varmaan katto (kaltevuus 1:10 ?) Lattiaksi maavarainen betonilaatta ? (Nostimelle tietysti kuoppa, pilarit pitää ankkuroida kunnolla, Radon-imurit, jne.)

kurpitsa31d.fig

Matti Aarnio <matti.aarnio@zmailer.org>; OH2MQK